Ratsupoliisien merkitys nykyajan poliisivoimissa

 Ratsastavan poliisin idea syntyi 1700-luvun Ranskassa.Tuolloin Keski-Euroopassa oli laajoja asumattomia seutuja ja teitä vain nimeksi, ja olemassaolevienkin kunto oli aika kyseenalainen.Hevosten käyttö kulkuvälineenä oli tavanomaista ja ratsain pääsy vaikeakulkuiseen maastoon oli huomattavasti nopeampaa kuin jalkaisin tai rattain.

Ratsupoliisi oli tärkeä ja luonnollinen osa poliisivoimia aina 1900-luvulle asti. Eurooppalaisten myötä ratsupoliisi-ajatus levisi myös Amerikan ja Afrikan mantereelle. Nykyään ratsupoliiseja löytyy joka maailman kolkasta. Hevosten osuus poliisivoimissa on tosin vähentynyt huomattavasti, ja useimmiten ratsupoliiseja nähdäänkin seremonioissa ja paraateissa. Afrikan mantereella hevosten lisäksi tässä työssä käytetään kameleita. Ratsupoliisilla on kuitenkin oma roolinsa nykyaikanakin. Poliisilla on tapana lisätä näkyvyyttä katukuvassa käyttämällä ratsupoliisipartioita ihan arjenkin keskellä. Silti useimmiten ratsupoliiseja näkee isojen tapahtumien yhteydessä. Ainakin ulkomailla ratsupoliisi tulee todennäköisimmin vastaan jalkapallostadionin läheisyydessä ottelupäivänä. Ratsupoliisilla on selkeästi rauhoittava vaikutus suuriin yleisömassoihin, ja istuessaan korkealla, poliisi on helppo huomata kaukaakin. Hevonen on monelle kunnioitusta herättävä eläin jonka läsnäolo on aina vaikuttavaa. Tätä ominaisuutta on helppo käyttää hyväksi nimenomaan kun kyseessä on tapahtuma, joka vaatii suurten yleisöjen hallintaa.

Oikean hevosen valinta rooliin

Kaikki hevoset eivät suinkaan sovellu ratsupoliisin työhön. Hevosen valinta on aikaavievä prosessi. Mikäli tulee tarve hankkia uusi hevonen poliisin käyttöön, tarjottuja hevosia otetaan koekäyttöön koosta ja iästä, sekä hinnasta riippuen. Hevosen pitää olla tarpeeksi suurikokoinen ja ikä-haarukassa vähintään 8-12 vuotta. Hevosen perusluonne pitää myös olla soveltuva koulutukseen.Hevosen koekäyttö kestää muutaman viikon ja aloitetaan ratsastuksella. Tästä edetään pikkuhiljaa viemällä hevonen vilkkaan liikenteen pariin, sillä ratsupoliisi partioi lähinnä kaupunkialueella. Hevosen pitää sietää monenlaisia ääniärsykkeitä kuten raitiovaunuja, ihmismassoja, liikennettä sekä äkkinäisiä tapahtumia. Valitun hevosen koulutukseen menee noin vuosi. Hevosen pitää myös totuttautua poliisin omiin varusteisiin ja hevoselle tarkoitettuihin suojavarusteisiin.

 

Hevosten käyttö tilanteet

 

Ratsupoliisin yleisimpiin toimenkuviin kuuluu suuret yleisötapahtumat, kuten jalkapallo-ottelut, konsertit ja puistotapahtumat. Näissä poliisi on paikalla lähinnä tarkkailemassa ja rauhoittamassa tilannetta. Ratsupoliisin työnkuvaan kuuluu myös erilaiset mielenosoitustilanteet, ja pahimmassa tapauksessa mellakat. Hevosella on aina etulyöntiasema, kun eteen tulee ns. kiinniottotilanne tai mahdollinen joukkojen liikuttaminen haluttuun suuntaan. Ratsupoliisi on myös avuksi kun eteen tulee esimerkiksi etsintä- tai pelastustilanne hankalasta maastosta. Hevosen käyttö tällaisissa tilanteissa on järkevämpää kuin moottoriajoneuvojen, sillä melko usein kadonneiden etsiminen ja pelastustehtävät tapahtuvat vaikeissa maasto-olosuhteissa. Tällaisissa operaatioissa käytetään vain etsintä- ja pelastusoperaatioihin erikoistunutta ratsupoliisiyksikköä. Seremonialliset työtehtävät kuuluvat myös luontevasti ratsupoliisin rooliin. Maasta riippumatta, ratsupoliisilla on näkyvä rooli paraateissa ja muissa valtioiden virallisissa tapahtumissa. Vaikka ratsupoliisin osuus näissä näyttää vain esiintymiseltä, kyseessä on kuitenkin aina myös työtehtävä, johon liittyy kyseisen tilaisuuden turvaaminen.

Hevonen viranomaisena ja työparina

Hevonen on arvostettu jäsen poliisivoimissa, ja onkin muistettava että hevonen on ratsastavan poliisin lisäksi myös viranomainen. Palveluksessa olevaan hevoseen pitää siis suhtautua samalla kunnioituksella kuin poliisiin. Suomessa ratsupoliisien yleisimmät tehtävät ovat suhteellisen samoja kuin edellä mainitut. Tosin hevosten määrä on sen verran pieni, ettei ratsupoliisilla ole rahkeita osallistua ihan kaikkiin työnkuvaan liittyviin tapahtumiin tai operaatioihin. Ratsupoliisin työ on kuitenkin aika monipuolista ja normaalien työtehtävien lisäksi päivään kuuluu työparista huolehtiminen. Kaikki ratsupoliisiyksikön poliisit ovat luonnollisesti hevosiin perehtyneitä ja hevoset valitaan kaikkien yksikön poliisien demokraattisella äänestyksellä.Suomessa ratsupoliiseja on enää vain Helsingin poliisilaitoksella. Tällä hetkellä poliisivoimilla on käytössään 8 hevosta, joka ei kuulosta suurelta määrältä. Turun ratsupoliisiyksikkö toimi vuoteen 2016 asti. Eläkkeelle kaviokonstaapelit pääsevät noin 20 vuoden iässä.

Hevonen viranomaisena ja työparina