Yritykset panostavat entistä vahvemmin turvallisuusjohtamiseen

Henkilökohtaisen turvallisuuden lisäksi turvallisuuskysymyksiä pohditaan yrityksissä. Yhteiskuntamme on jatkuvasti verkottuneempi ja älykkäämpi, mutta samalla entistä alttiimpi aivan uudenlaisille uhille. Aiemmin turvallisuus on mielletty tarkoittamaan ennen kaikkea suojatumista fyysisiltä uhilta, mutta nykyään suuri osa merkittävistä uhista onkin digitaalisia. Myös näiden kahden erilaisen uhkakuvan rajat ovat hämärtyneet. Syvällinen ymmärrys turvallisuudesta mahdollistaa ennakoinnin ja kyvyn ehkäistä erilaisia uhkia ja riskejä. Suomessa tilanne on kuitenkin lupaava, sillä yritykset ovat kehittäneet turvallisuutta määrätietoisesti. Turvallisuus voi olla jatkossa yhä tärkeämpi kilpailuetu epävakaassa maailmantilanteessa. Tämän takia on niin tärkeää huolehtia turvallisuudesta jo ennen kuin mitään tapahtuu ja ottaa turvallisuusjohtaminen aktiivisesti haltuun.

Yrityksen turvallisuus lähtee riskien kartoittamisesta

Yritysturvallisuudella tarkoitetaan yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuutta, eli esimerkiksi henkilöiden, tiedon, maineen, omaisuuden tai ympäristön suojelemista. Hyvin hoidettu ja suunniteltu yritysturvallisuus auttaa edistämään yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta. Tämä takia turvallisuusjohtaminen onkin olennainen osa yrityksen johtamista ja suuremmissa yrityksissä tähän on yleensä palkattu erillinen, turvallisuuteen erikoistunut henkilö.

Yrityksen turvallisuuden parantaminen aloitetaan turvallisuuskartoituksella ja riskianalyysilla. Analyysien avulla tunnistetaan yritystä mahdollisesti uhkaavat riskit ja tämän jälkeen pohditaan, miten niitä voisi ehkäistä tai miten niihin varaudutaan. Kunnolliseen turvallisuussuunnitelmaan kuuluu myös pohdinta siitä, miten toimitaan mahdollisen uhan toteutuessa.

Turvallisuustilanne muuttuu jatkuvasti

Yrityksen riskiympäristö muuttuu jatkuvasti, sillä siihen vaikuttavat myös monet yrityksen ulkopuoliset asiat kuten maailmanpoliittinen tilanne, yhteiskunta, työntekijät, kilpailijat, yrityksen sijainti ja toimitilat ja monet muut seikat. Riskiarviota onkin syytä päivittää tasaisin väliajoin, sillä turvallisuus on muutosten hallintaa.

Yleisimmät riskit yrityksissä liittyvät tiedon turvaamiseen. Tämän riskin ennaltaehkäisyssä avainroolissa on työntekijöiden kanssa keskusteleminen. Tietojen turvallisuudesta muistaa pitää paljon paremmin huolta, jos on todella ymmärtänyt mihin tilanteisiin tietojen vuotaminen saattaa johtaa. Yhdessä kannattaa sopia käytännöt esimerkiksi siitä, kirjaudutaanko tietokoneelta ulos lounaalle tai kahville lähtiessä, miten yrityksen tärkeitä papereita säilytetään ja tuhotaan ja millä jakelulla sähköposteja lähetetään. Henkilöstön lisäksi myös sidosryhmiä tulee kannustaa huomioimaan turvallisuusasiat kaikessa toiminnassaan.

Verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on hyvä tapa lisätä turvallisuutta. Erityisesti sidosryhmäyhteistyö muiden yritysten, viranomaisten ja turvallisuusalan asiantuntijoiden kanssa auttaa varmistamaan parhaan mahdollisen varautumisen turvallisuusuhkiin ja oikeanlaisen toiminnan häiriötilanteissa, kuten esimerkiksi onnettomuus-, vahinko- ja rikostorjunnassa.

Henkilöstön turvaaminen ensisijaisen tärkeää

Osa yrityksen turvallisuutta on tietenkin myös työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen ja toimivan turvallisuuskulttuurin luominen. Työyhteisössä kannattaa käydä tarkasti läpi etukäteen miten erilaisissa vaaratilanteissa toimitaan ja jakaa vastuutehtävät. Työnantajat vastuulla on pitää huolta siitä, että esimerkiksi palosammuttimet ja -peitteet ja ensiapukaappi ovat ajan tasalla ja myös uudet työntekijät muistetaan perehdyttää siten, että heille on selvää mitä kautta kiinteistöstä poistutaan esimerkiksi tulipalon tai muun vaaratilanteen sattuessa. Tästä on apua myös sen takia, että todellisessa uhkatilanteessa toimintaohjeet tulevat paljon paremmin mieleen jos niitä on ehditty harjoitella.

Uuden ajan kyberuhkat

Jokapäiväisistä merkittävistä uhkista hankalimmin ennakoitavissa ovat kyberuhkat. Fyysisten uhkien lisäksi yrityksen täytyy tänä päivänä olla valmistautunut sähköisten järjestelmien häiriöihin ja esimerkiksi internet-verkon kaatumiseen. Kyberturvallisuus onkin yhdistelmä tietoturvallisuutta, jatkuvuuden hallintaa ja yhteiskunnan kriiseihin varautumista. Vaikka kyberturvallisuudesta puhutaan useimmiten valtiotasolla, on yrityksienkin syytä perehtyä siihen, mitä nämä uuden ajan uhat ovat ja miten ne voivat mahdollisesti vaikuttaa omaan yritykseen. Myöskään yrityksen tietojärjestelmät eivät ole yrityksen itsensä hallinnassa ja monet avaintoiminnot puolestaan ovat riippuvaisia verkkoyhteydestä. Ehkä klassisin esimerkki voisikin olla se, että yritys panostaa hyvään turvallisuussuunnitelmaan, jossa otetaan huomioon myös kyberturvallisuuteen liittyvät riskit ja tallentaa tämän suunnitelman sitten työpaikan yhteiselle verkkoasemalle. Onnettomuuden tai kyberhyökkäyksen sattuessa suunnitelmaan ei enää päästäkään käsiksi.